Heterofoniaa on yleisesti käytetty inkeriläisessä yhtyerunolaulussa. Runolaulun kontekstissa heterofonia tarkoittaa improvisoitua polyfoniaa.

Teen kappaleisiini usein rehevää lauluharmoniaa juuri heterofoniaa käyttäen. Useimmiten laulan kyseiset harmoniat itse, kuten soolomusiikissani, tai sitten asialla on inkeriläisessä runolaulussa kokeneet kansanlaulun ammattilaiset, jolloin jätän vapauksia improvisaatiolle.

Minun on mahdollista nuotintaa heterofonian keinoin säveltämäni lauluharmoniat myös jälkikäteen, jos työn alla on esimerkiksi teos kuorolle.